On sen verran monen maan kansallisuutta vieraillu tässäki blogissa ni piti otsikkoki ihan kahella kielellä laittaa ettei jää epäselväksi missä nyt ollaan. Eli bloginpäivityspaikkana toimii tällä kertaa hotellihuone, Siem Reap, Kambodza.
Muusta en tiiä mut hirvee helle täällä on!! En mä ainakaa ihan suunnattomasti nauti käveleskellä kaupungilla keskipäivän 40 asteen kuumuudessa ku ei tuulenvirettäkää ja hiki virtaa niin ku ois suihkusta just tullu. Ja sen takia oli myös vähän pettymys ku jo Phnom Phenissä varatussa hotellissa piti olla uima-allas, mutta ei ollukkaa! Ja hotelli oli myös vähän kalliimpi mitä lupasivat, mut sehän ei nyt oikeestaan haittaa on sen verran ylellinen huone meillä taas. Ilmastoinnit ja kaikki. Vaikka on se kumma ku ei sitä voi olla mihinkää tyytyväinen, jos ei oo ilmastointia ni kuumuus aiheuttaa sen että et varmasti nuku yöllä ja ilmastoinnin kans et nuku myöskään ku on niin kylmä ja nenä tukossa.
Mutta jos palataan uima-altaisiin ni ei tää meijän hotellin allattomuus oo tyttöjä paljo hiastanu. Tällä kertaa päätettiin lainata toisen hotellin uima-allasta ihan laillisin keinoin eli maksamalla. Ja niin saivat tytöt nauttia auringosta, ai että! Kyllä se rusketus taas vähitellen palautuu (t venla jolla kuoriutu koko iho). Tähän menessä ollaan ehitty testaamaan jo kahen eri hotellin allasta ja tänään ois tarkotus vaihtaa majapaikkaa altaalliseen hotelliin :)
 |
| Kylla meilla kelepaa. |
 |
| Ruuissa ei oo kylla edelleenkaa valittamista! Ja parilla eurolla saa jo taydellisen aterian. |
Ai mitäkö muuta me ollaan tehty ku löhöilty auringossa ja uima-altailla? Juotu banaani- ja mangosheikkejä, shoppailtu (rinkka ratkeamispisteessä.....), luettu kirjaa(ainaki mä ja matu. löysin kirjakaupasta suomenkielisiä kirjoja ja siitäkö riemu repes. matu harjottaa englanninkielen taitoa lukemalla englanninkielisiä kirjoja, mä oon tullu siihen tulokseen että riittää ku meistä yks pitää hyvää kielitaitoa yllä ja matun taidoilla ollaan ainaki tähän mennessä pärjätty ihan hyvin:D) Ja ainiin, ollaanhan me käyty Angkor Watilla! Sitä mitenkää väheksymättä,oli nimittäin semmonen kokemuksia että.
Toisena Siem Reap päivänä saatiin herätä siihen jo autuaasti unohtuneeseen ääneen eli herätyskelloon. Torkkua muutaman kerran painettua ja rähmäset silmät auki saatua kello näytti sen verran ku 04.45. Ei ollenkaa paha. Aurinkokaa ei ollu vielä noussu mikä oli sinänsä mukava huomata ku tarkotus oli sitä ihmettä mennä kattomaan Angkor Watille eli ikivanhaan rauniokaupunkiin eli muinaisille temppeleille. Ja olihan se kyllä! Ihan sanattomaksi vetää vieläki. Ei se mikään turha turistinähtävyys ollu, sen näkee jo tuosta valtavasta turistimäärästä mikä siellä oli. Temppelialue oli ihan valtava ja temppelit itessään kans niin isoja, korkeita, mahtavia ja koristeellisia että kyllä sitä ittensä aika pieneksi tunsi. Vähän päänvaivaa meille aiheutti sovelias pukeutuminen, oli niin kuuma että pitkät vaatteet ei ollu hirveen houkutteleva ajatus mut polvet ja olkapäät piti saada peitettyä (yritän tässä vaan selitellä tyylikästä pukeutumistani, lenkkarit ja maximekko..). No, polvien peittelyssä onnistuttiin mutta pariin pyhimpään temppeliin saatiin porttikielto ku olkapäät oli näkyvissä eikä auttanu vaikka kuinka yritettiin kietoa huivia ympärille..
Meillä kesti yli kaheksan tuntia ku kierrettiin tuk tukilla temppelialue ja vierailtiin hienoimmilla temppeleillä. Ja näkemisen arvosia ne oli kyllä ihan kaikki. Mun kamera ei ollu kovin yhteistyöhalunen (ei munkaa teknikkotaidot sitte riittäny sitä ihan kokonaan korjaamaan) ni jos haluutte parempia kuvia nähä ni googlatkaa ihmeessä. Ja jos ootte yhtään harkinnu Kambodzaan matkustamista ni voin lämpimästi suositella ihan vaan vaikka Angkor Watin takia.
Seuraavana päivänä löydettiin ittemme taas aurinkotuoleilta uima-altaan läheisyydestä, mistäs muualtakaa. Historian ja kulttuurin opiskelu ei jääny kuitenkaa Angkor Wateille vaan lähettiin illalla kattomaan ilmasta sellokonserttia. Se ei ollukkaa mikä tahansa konsertti. Puolentoista tunnin ajan sveitsiläinen vanha mies soitti selloa ja kerto sanoin ja videoin miten se on ollu tekemässä Kambodzasta parempaa paikkaa elää, eli rakentamassa sairaaloita ympäri maata. Se oli kyllä koskettava tarina ja erittäin hieno mies, ei voi muuta sanoa.
Nyt on tyttöjen taas aika pakata kimpsut ja kampsut ja vaihtaa majapaikkaa! Vielä pitäis pari päivää hengailla täällä ja sitte nokka kohti tuttuaki tutumpia mestoja eli Filippiinejä. Ja eihän tässä oo enää ku muutama viikko ni ollaan kotosuomessa!! Ikävä kyllä jo on!<3
Terkuin Venla
 |
| Siella oli muitaki ku me... |
 |
| Etualalla matkaystavani :) |
 |
| Huomatkaa yritys piilottaa lenkkareita... |
 |
| Mina ja muut turistit. |
 |
| Yrittakaapa ite perassa. |
 |
Naa puut oli hienoja! En saanu enempaa kuvia tanne noista oikein pain ku en osaa niit kaantaa:D
 |
| Okei tassa yks, kaantakaa paata :) |
Ps. Vaihettiin sit hotellia, Matu loysi netista aika hyvannakosen hotellin alle puoleen hintaan ja ei taa paha oo ollenkaa. Kattouima-altaat ja kaikki... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti