Terweisiä Manilasta

Kyllä tää elämä on ihanaa! Jatkettiin meijän Manilavisiittiä vielä pari päivää, ihan vaan siitä syystä ku tää meijän hotelli on niiin huikee ja ihana ja kotoisa. Ei oo valittamista! Ystävällisiä ja mukavia ihmisiäki. Ollaan pikkusen jo tutustuttu tähän meijän lähiympäristöön ja Manila on kyllä hauska ja oikeesti rento kaupunki. Hirveesti ihmisiä ja tyypit vaan hengailee joka puolella ja liikennekki on mitä on. Kyllä täällä vähä saa pelätä henkensä puolesta ku kävelee tuolla kaduilla ja ylittää vaikka tietä, ei näillä tunnu olevan mitään liikkennesääntöjä.

Eilen ku oltiin nukuttu vaivaiset 16 tunnin yöunet lähettiin Mall of Asiaan eli kauppakeskukseen, ihan hervottoman isoon semmoseen. Siis oikeesti se oli ISO, ei mikään Kempeleen Zeppeliini. Käytiin siellä syömässä espanjalaisittain eli burrittoja ja tacoja, ja kierreltiin vähän kauppoja. Budjetti on mitä on ni ei oikein vaatekauppoja hirveesti koluttu mut ei meillä siellä kyllä tylsää tullu. Keskellä kauppakeskusta oli luistelukenttä ja mitäs muutakaan supisuomalaiset tytöt tekeekään ku vuokraa luistimet ja mennä liihottaa kesämekot päällä jäällä paikallisten katsoessa silmät pyöreinä noita valkoisia jääkeijukaisia. Olihan se kyllä hauskaa, Matun ensimmäiset luistelut tälle talvelle (ja viime talvelle).

Hotellille takas tultua meitä odotti huikee yllätys, rinkat oli tullu! Ihanaa, kesävaatteita ja sandaalit! (vaikka eihän noissa lenkkareissakaa valittamista oo.) Hotellin mukavan olonen uima-allaski pääsi testaukseen ku saatiin uikkarit. Sen illan suunnitelmiin kuulu myös lentojen ja hotellin varaaminen Cebulta ja niinhän me tehtiinki, muutaman tunnin säädön jälkeen, ku oli maksujen kans hieman ongelmia. Mutta voi sitä fiilistä ku kaikki onnistu, saatiin halvat lennot Cebulle ja mukavan olonen hotelli ihan rannalta. Siellä meijän on tarkotus olla yks yö ja suunnata sit paratiisisaarelle Malapascualle jossa luultavasti hankitaan sukelluskortit.  Kyllä sitä ihmislapsi nauttii.

 Vois sanoa että hieman oli vielä univelkaa ku tänä aamuna herättiin kello 15.00. Eli nukuttiin reilut 15 tuntia, ihan perus. Mut kyllä sitä osaa nauttia ku muistelee niitä talviaamuja Suomessa ku herätyskello soi 6.00 ja lähet pyöräileen töihin -20 asteen pakkasessa. Tsemppiä kaikille Suomeen! Kyllä tällaset hiihtokelit sinnekki joskus vielä saapuu. :)

Matu tutki heti aamusta Filippiinituristikirjaansa ja löysi sieltä mielenkiintoselta vaikuttavan paikan, Robinson's placen. Se on tästä meijän hotellilta noin kilsan päässä oleva kauppakeskus. Tutkittiin netistä reittiohjeita ja päätettiin lähtee kävelemään. Meijän suuntavaistoissa ei oo kyllä kehumista ku heti ensimmäisestä risteyksestä lähettiin väärään suuntaan, joten koettiin sitten parhaaksemme ottaa sinne kyyti. Ja tottakai ku ekologisia ollaan ni hypättiin pyörämiehen sivuvaunuun ja hurautettiin kauppakeskukseen. Siellä me sit käytiin syömässä päivällinen ja kierreltiin kauppoja. Ruokakauppa oli aika suhteettoman kallis mut ostettiin ilta- ja aamupalaksi vähän hedelmiä ja lähdettiin hotellille. Täällä me nyt istutaan, hotellin sisäpihalla uima-altaan vieressä, syödään tuoretta ananasta ja suunnitellaan (tai Matu suunnittelee) tulevaa.

Venla